Tervetuloa blogiini! Olen pohtinut blogin aloittamista jo pitkään. Olen lapsesta saakka pitänyt
kirjoittamisesta. Kouluikäisenä kirjoitin säännöllisesti päiväkirjaa ja lisäksi
kirjoitin runoja. Kirjoittaminen aktivoi aivoja, sen avulla on helpompi
prosessoida vaikeita asioita ja se on kaiken lisäksi hauskaa - ainakin jos
löytää itselle mieleisen aiheen. Tämä on toinen blogini, koska tekniikan ihmelapsena pilasin ensimmäisen ja päätin siitä sisuuntuneena aloittaa homman alusta.
"J'adore cette baguette!" (Rakastan tätä patonkia!) on ranskalaisäidin aito ja ilahtunut huudahdus Pamela Druckermanin kirjasta Kuinka kasvattaa bebé: Vanhemmuus Pariisin malliin. Kirjassa Pariisiin muuttanut amerikkalaisnainen kertoo herkullisesti kulttuurisista eroista lasten kasvatuksessa ja niiden vaikutuksesta parisuhteeseen.
"Niin yksinkertaisesti, kauniisti ja rehellisesti sanottu. En osaa
kuvitella sanovani jotain vastaavaa Simonille. Yleensä sanon, että hän on
ostanut väärän patongin, tai murehdin, että joudun siivoamaan hänen jälkensä.
... Tuollaista puhdasta tyttömäistä mielihyvää - j'adore cette baguette - ei
surullista kyllä ole enää välillämme.
Kerron patonkitarinan Simonille ajaessamme
Ardenneilta kohti kotia, ohi keltakukkaisten peltojen ja satunnaisten
sotamuistomerkkien. "Me tarvitsemme lisää j'adore cette baguettea",
hän sanoo. Hän on oikeassa; sitä me todella tarvitsemme."
Juuri kyseistä aitoutta, rehellisyyttä ja kauneutta toivon pystyväni välittämään tällä blogilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti