torstai 25. toukokuuta 2017

Ruotsin kielikylpy lapsen kanssa

Minulla on ollut ruotsin kieleen nuoresta saakka viha-rakkaussuhde. Vihasin sen opiskelua koulussa. Luit oikein, todella vihasin. Se oli inhokkiaine numero 1. Asuin Itä-Suomessa, jossa ei koskaan joutunut käyttämään sitä. Ruotsin opiskelu tuntui pakkopullalta, ruotsin kirjat olivat auttamattoman vanhanaikaisia, ruotsin luokka oli ahdas ja epämukava, enkä voinut sietää ruotsin opettajia yläasteella enkä lukiossa. Oikeastaan kaikki siis kulminoitui siihen, etten nähnyt mitään hyötyä ruotsin opiskelussa eikä kemiamme kohdanneet opettajien kanssa.



Näiden avulla ruotsin opiskelusta on tullut hauskaa.


Jostain kumman kohtalon vitsikkäästä oikusta olemme päätyneet asumaan ja työskentelemään kaksikieliselle alueelle. Nykyaikana pärjää ihan hyvin suomella ja englannilla, mutta olen huomannut työssä ja vapaa-ajalla että sekin auttaa että osaa edes vähän ruotsia. Pääsee paremmin pinnan alle ja ymmärtää paikallisia paremmin. Pohjimmiltaan olemme kuitenkin kaikki samanlaisia, vaikka puhumme äidinkielenämme eri kieltä. Töissä etenkin iäkkäät ihmiset ovat todella kiitollisia, jos heille edes yrittää puhua vähänkin ruotsia. Minulla on vain ollut todella iso kynnys puhua sitä. Olen aivopessyt itseni vuosien varrella ajattelemaan, että olen surkea ruotsissa. Nyt yritän työstää asiaa ja alkaa ajatella, että pystyn edelleen kehittymään siinä ja tulemaan hyväksi ruotsin puhujaksi.

Kuten hyvin monet elämässäni tekemäni virheet, yritän välttää niiden siirtämistä lapsilleni. 5-vuotiaamme on käynyt kaksikielistä päiväkotia. Hän on päässyt leikkimään ruotsinkielisten lasten kanssa. Erityisesti samanikäisen tytön kanssa leikkiminen selkeästi aktivoi hänessä halun oppia ruotsia. Monet automatkat hän on pommittanut minua kysymyksillä: "Äiti miten sanotaan ruotsiksi XXXXX?" Kun en tiennyt, otimme yhdessä selvää. Kävimme lainaamassa kirjastosta ihania kuvasanakirjoja, joita olemme selailleet ja käyneet läpi. Olen oppinut itsekin niistä monta hyvää sanaa. Lapsen tulevassa eskarissa on yhtenä oppiaineena leikkiruotsia, jossa opitaan ruotsia leikkimällä, loruilemalla ja laulamalla.

Itse hakeuduin työpaikan ruotsin kurssille, jolla olen käynyt tämän kevään ajan. Se oli todella hyvä kokemus. Kurssilla on opeteltu hoitoalan sanastoa. Opettaja painotti sitä, että kielioppi on loppupeleissä aivan sama, kunhan vastapuoli ymmärtää mitä yritämme sanoa. Tärkeintä on rohkaistua avaamaan suunsa ja käyttää ruotsin kieltä. Se koulumaailmassa oli myös pielessä. Puhuimme vähän ja keskityimme enemmän kielioppiin ja oikeinkirjoitukseen. Nekin ovat tietysti tärkeitä asioita, mutta ainakin omasta mielestäni puhumaan aktivoimalla oppii paremmin ja rohkaistuu käyttämään kieltä. Olen myös lukenut ruotsinkielisiä naistenlehtiä ja seurannut ruotsinkielisiä sivustoja Facebookissa.

Suosittelen lämpimästi opiskelemaan ruotsia! Koskaan et voi tietää, milloin tulet tarvitsemaan sitä. Itse vannoin aikanani, etten tule KOSKAAN puhumaan ruotsia. Toisin kävi ja täällä sitä ollaan, kaksikielisellä alueella. Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta. Myös asenteissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti