keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Viimeinen kolmannes ja Zimmerin konsertti

Juhlistimme odotuksen viimeisen kolmanneksen alkua menemällä treffeille Hans Zimmerin konserttiin. Anoppi tuli hoitamaan esikoista siksi aikaa, että pääsimme lähtemään. Lähtö jäi viime tippaan ja meinasi tulla kiire. Luulimme että konsertti alkaa klo 19.30 mutta se alkoikin lähemmäs klo 20. En ehtinyt syömään kotona päivällistä, joten voin hieman huonosti Pasilaan ajaessa. Jätimme auton kävelymatkan päähän ja pinkaisimme siitä niin kovaa Hartwall Arenalle, kuin suinkin pystyin vatsani kanssa. Oma vesipullo piti jättää turvatarkastuksessa, mikä harmitti. Kylmä vesi on tukeni ja turvani, kun huono olo yllättää. Joka paikassa oli kamala ryysis ja pitkät jonot. Välillä hieman kadutti, että tulikin lähdettyä tungokseen. Ihmiset tönivät joka puolelta ja yritin vain suojella vatsaani. Pakollisen wc:n ja Pizza Hutin kautta pääsimme onneksi hyvissä ajoin omille paikoillemme.



Hans Zimmer esiintymässä orkesterin ja kuoron kanssa Hartwall Arenalla 16.5.2017.


Hallissa oli aivan sairaan huono ilma jo heti alussa. Tuntui kuin ovella olisi ollut seinä vastassa. Odotin koko konsertin ajan, että ilma paranisi mutta se vain huononi konsertin edetessä. Ilman vesipulloa kuumassa ja loppuunmyydyssä hallissa oli suorastaan tuskaista olla. Yritin vain sinnitellä jotenkin loppuun asti.

Itse show oli suoranainen spektaakkeli. Valotehosteet olivat ihan mielettömiä ja äänimaailma kuin toisesta maailmasta. Musiikki oli pääosin hyvin raskasta ja välillä tuli sellainen olo, kuin olisimme olleet rock-konsertissa. Itseäni harmitti konsertin lopuksi, kun esiintyjät jo lähtivät lavalta enkä ollut kuullut lempibiisejäni Time ja Mombasa elokuvasta Inception. Raivokkaan taputtamisen jälkeen saimme ne kuitenkin encoressa.






Konsertti oli upea kokemus ja se olisi ollut vielä upeampi, jos olisin pystynyt keskittymään siihen täysillä. Nyt huono ilma ja kuumuus veivät osan keskittymiskyvystäni. Jatkossa ehkä kuitenkin pyrin välttämään suuria väkijoukkoja ja tungosta odotusaikana. Enkä suostu enää luopumaan vesipullostani muuta kuin äärimmäisessä hädässä!

2 kommenttia:

  1. Meillä oli mukana rullalle menevä littana vesipullo. Vähän mietin että jääkö sellainenkin turvatarkastuksessa kiinni, mutta läpi meni (tai ei löytynyt nopealla etsimisellä repusta). Sisään päästyäni kävin täyttämässä sen vessassa. Suosittelen! Tietty vesipullon voisi ostaakin mutta vältän sitä viimeiseen saakka, koska se van on tyhmää maksaa vedestä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Oi, se olisi ollut loistava idea! En ole aiemmin kuullutkaan tuollaisista vesipulloista. Tuolla ei saanut ostaa vettä pullossa, vaan se piti ostaa pahvimukissa ja sitä ei tietenkään saanut viedä halliin. Oli hieman kaksinaamaista, että minun käsilaukkuni tarkistettiin, mutta miehen ei tarvinnut ottaa edes takkia päältä. Hänellä olisi voinut olla taskussa ihan mitä vaan. Vitsailtiinkin miehen kanssa myöhemmin, että ilmeisesti minä olin meistä kahdesta se vaarallisemman näköinen otus ison mahani kanssa. :D

      Poista