Sinä olet minun siskoni

"Sinä olet minun siskoni
En tahdo että kilpailumme jatkuu
Sydämeni murtuu
Sinä olet minun siskoni
En tahdo että erkanemme koskaan
Tule mua vastaan
Oi siskoni mun."

Näin laulavat Laura Närhi ja Erin laulussa Siskoni. Biisi on minulle tärkeä, koska olen laulanut sitä oman siskoni kanssa monta kertaa. Sanat voisivat olla meidän kirjoittamiamme teini-iän myllerryksessä. Välillämme oli kilpailua, kateutta, epäluuloa, välillä jopa katkeruutta ja vihaa.

Epäilen, ettei sisareni arvostaisi jos olisin laittanut tähän hänen kuvansa pomppimassa trampalla. ;)
Tyydytään siis kuvaan ruususta siskoni kukkapenkissä.

Teini-ikäisenä olin sitä mieltä, että siskoni oli maailman ärsyttävin ihminen. Hän teki kaiken ihan väärin, puhui väärällä tavalla, näytti ärsyttävälle, puhui ärsyttävästi. Joinakin päivinä tuntui, että hän oli olemassa vain ärsyttääkseen minua. Tilanne helpotti oikeastaan vasta, kun muutimme pois kotoa ja olimme muutamia vuosia täysin eri ympyröissä.

Onneksi aikuistuttuamme löysimme toisemme uudelleen ja olemme nykyisin hyviä ystäviä. Voimme puhua toisillemme mistä vain. Emme tuomitse toisiamme, pyrimme aina näkemään toisissamme hyvää, kannamme toisiamme elämän karikoissa, olemme aina valmiina kuuntelemaan ja auttamaan. Olemme nähneet sen, että sisaruus ei ole kilpailu. Olemme molemmat yhtä tärkeitä ja arvokkaita juuri sellaisina ja juuri niin erilaisina kuin olemme. Meidän ei tarvitse enää yrittää kelvata kenellekään.

Veljien kanssa ei jostain syystä ollut samanlaista vastakkainasettelua kuin siskon kanssa. Isoveljelläni on maailman paras huumori. Hän heittelee hurttia juttua vakavalla naamalla pilke silmäkulmassa. Jutut jatkuvat aina siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin. Pikkuveljeäni en ole nähnyt aikoihin, mutta hän on usein ajatuksissani.

Suuri toiveeni on saada omat lapseni tuntemaan, että he ovat kallisarvoisia ja tasa-arvoisia. Jos vain jotenkin pystyisin välittämään heille, ettei kumpikaan ole arvokkaampi tai "parempi" kuin toinen. Sisaruksilla on luonnostaankin mustasukkaisuutta, joten vanhempien on typerää ruokkia sitä. Hyvä sisaruussuhde on parhaimmillaan koko elämän läpi kantava ystävyys.