Vuorotyöläisperheen yhteinen aika - mitä se on?

Meidän perheessämme molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä. Pyrimme tekemään vuoroviikoin aamupainotteista ja vuoroviikoin ilta/yöpainotteista listaa, jolloin lapsen hoitoajat pysyvät lyhyempinä ja hoitopäivät vähäisempinä. Lapsella on keskimäärin kolme hoitopäivää per viikko. Olemme tehneet tällaisia työvuoroja omasta toiveestamme lapsen syntymän jälkeen, kun menin takaisin töihin vanhempainvapaan jälkeen. Ajatus tämän taustalla on se, ettei lapsen tarvitsisi kärsiä vanhempien vuorotyön takia ylipitkillä hoitopäivillä.

Tämän sotkuisen pöydän ääressä on vietetty koko perheen laatuaikaa.
Kuvan otti esikoinen. :)

Käytännössä vuorottelu miehen kanssa lapsen hoidossa tarkoittaa sitä, että olemme harvoin yhtaikaa kotona. Tai jos olemme, niin näemme toisemme lähinnä nukkumassa. Aiemmassa työpaikassani ollessani lähtiessäni yövuorosta viestittelimme toisillemme, missä kohdin olemme suunnilleen ajamassa motarilla ja kohdatessamme vilkutimme toisillemme. On sanomattakin selvää, että ainakaan toisen naamaan ei ehdi kyllästyä.

Voisi ehkä olla helpompaa yhdistää perhe ja työ, jos edes toinen meistä tekisi säännöllistä toimistotyöaikaa esim. klo 8-16. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan ole realistinen ajatus, koska alallamme on todella huonosti tarjolla pelkkiä päivävuoroja. Jos haluaisimme tehdä pelkkää päivävuoroa, täytyisi miettiä totaalista alanvaihtoa. Välillä ottaa tosissaan päähän, kun jotkut kuvittelevat että voimme vain omasta halustamme vaihtaa tekemään päivävuoroja. Kunpa se olisikin niin yksinkertaista. Olen myös joutunut selittelemään ulkopuolisille, miksi teemme vuorotyötä. Olen välillä tuntenut perheeni kummajaiseksi sen takia. Ja silti noin 25 % suomalaisista tekee vuorotyötä tai epäsäännöllistä työaikaa, ja luvun arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa (Duodecim: Terveysportti).

Meidän perheessämme on todella harvinaista luksusta, että koko perhe olisi samaan aikaan ruokapöydän ääressä mihinkään aikaan päivästä. Eilen oli vieläkin harvinaisempi koko perheen yhteinen vapaapäivä. Ensin hieman hymähtelin miehen idealle perheen laatuajasta yhdessä: menimme yhdessä Motonettiin, sieltä ruokaostoksille Prismaan ja pizzerian kautta kotiin. Menomatkalla mies opetti minua ajamaan automaattivaihteisella autolla (ensimmäistä kertaa elämässäni!).

Myöhemmin illalla pohdiskelin asiaa ja tajusin, että on myös perheitä joissa ei tehdä yksinkertaisesti yhtään mitään yhdessä. Ei vaikka olisi yhteistä aikaa. Saan olla kiitollinen yhteisestä ajastamme. Myös lapselle on tärkeä nähdä, että koko perhe tekee asioita yhdessä. On loppupelissä aivan sama, mitä teemme. On se sitten ruokakaupassa käyminen, pihan haravointi tai polttopuiden tekeminen.

Mitä teidän perheenne tekee yhteisellä vapaalla?