tiistai 15. elokuuta 2017

Ensimmäisen eskariaamun tunnelmia

Esikoinen on nyt eskarilainen. Minä olen eskarilaisen äiti. Ajatus vaatii vähän sulattelua. Kirjoitin aiemmin toisessa postauksessani etukäteistunnelmia ja valmistautumisesta eskariin.


Ensimmäisenä eskariaamuna. Meidän pieni iso tyttö. <3


Tänään se päivä sitten koitti. Lapsi lähti ensimmäistä kertaa elämässään yksin bussilla kouluun. Kävelimme yhdessä bussille koko perhe. Lapsi oli todella jännittynyt, mutta iloisella mielellä. Aamurutiinit onnistuivat kerrankin niin suit sait sukkelaan, että jäi aikaa lueskella vähän Aku Ankkaakin. Huomasimme kyllä miehen kanssa, ettei keskittyminen oikein onnistunut jännitykseltä.

Avuksi haastavista aamurutiineista selviytymiseen teimme eilen yhdessä lapsen kanssa Papunetin kuvatyökalulla listan jääkaapin oveen. Listasimme kellonajat ja aamurutiinit toteutusjärjestyksessä, lapsi sai itse valita kuvapankista mieleisensä kuvat, tulostimme listan paperille ja lopuksi lapsi vielä väritti kuvat. Meidän kuvalistaamme päätyivät herääminen, wc:ssä käyminen, hiusten harjaaminen, sisävaatteiden pukeminen, aamupala, hampaiden pesu, ulkovaatteiden pukeminen, repun ottaminen ja bussille käveleminen.

Väritulostimella voisi suoraan tulostaa värilliset kuvat, mutta tämä toimi hyvin mustavalkoisenakin. Papunetin kuvatyökalu on täysin ilmainen ja se sisältää tuhansia piirroskuvia, valokuvia ja viittomia eri tarpeisiin. Kokeilkaa ihmeessä ja tehkää omanlaisenne!

Lapsi oli aivan tohkeissaan listasta ja kävi ihan pyytämättä siirtämässä magneettia aina kohdasta toiseen saatuaan jonkin asian tehdyksi. Harmittaa vain etten ole jo aiemmin tajunnut ottaa kuvatyökalua käyttöön! En tajunnut, että sen tekeminen ja käyttäminen on noin helppoa. Suunnitteilla on tehdä myös iltarutiineista vastaava lista helpottamaan yöpuulle rauhoittumista.

Kävelimme yhdessä koko perhe ison tien varteen bussille. Olimme jo hyvissä ajoin odottamassa, kun bussi tuli. Lapsi kiipesi reippaana kyytiin, tervehti kuskia iloisesti ja meni paikalleen istumaan. Tuntui tosi hyvältä, kun kuulin kuskin ystävällisesti opastavan lasta miten toimia. Olin itse vähän jännittänyt, pitäisikö lapsen osata toimia itsenäisesti täysin uudessa tilanteessa. Huoli oli ihan turha.

Täytyy kyllä myöntää että sain nieleskellä hieman, kun näin bussin lähtevän pysäkiltä tytär kyydissään. Kyyneleet tulivat siinä vaiheessa, kun mies lähti töihin ja minä menin yksin tyhjään kotiin. Meidän ihana pieni tyttö, mutta jo niin iso. On vain luotettava että siivet kantavat ja onneksi turvalliset aikuiset pitävät hänestä huolta.


Millä mielin teidän pienet ovat lähteneet eskariin ja kouluun?


Sophie <3

2 kommenttia:

  1. Kuulostaa muuten kätevältä keinolta saada edistettyä aamupuuhia! :D Kyllä nämä ovat isoja askelia elämässä. Meille vanhemmille tässä riittää sulattamista vielä monta viikkoa.. että minäkö, eskarilaisen äiti? Huhu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään käytiin miehen kanssa yhdessä ruokakaupassa ja minulle tuli pari kertaa säikähdys, että ollaanko unohdettu esikoinen johonkin. Kamala tunne! :D

      Poista