Bussilla matkustaminen sujui hyvin heti alusta lähtien. Kuljettaja piti hyvää huolta lapsista ja opasti, kuinka bussissa toimitaan. Lapsi vilkutti iloisena bussin ikkunasta ja minä lähdin tyytyväisenä omiin päivän puuhiini. Lapsi koki oikean itsetuntobuustauksen, kun tajusi osaavansa matkustaa ihan yksin bussilla kouluun.
 |
| Lapsen ollessa eskarissa kävin itse poimimassa mustikoita ja nauttimassa metsän hiljaisuudesta. <3 |
Eskaripäivien jälkeen esikoinen oli selvästi todella väsynyt ja kuormittunut. Väsymys vain lisääntyi viikon edetessä ja perjantaina hainkin hänet suoraan eskarista, vaikka muina päivinä hän oli saanut jäädä vielä muutamaksi tunniksi iltikseen leikkimään ja tutustumaan muihin lapsiin. Iltarutiinit kuitenkin toistuivat samanlaisina joka päivä, nukkumaan meno oli joka päivä klo 20 ja aamuisin herätys klo 6.40. Lapsi nukahti pian sänkyyn menon jälkeen eikä heräillyt yön aikana ainakaan niin, että me olisimme huomanneet. Toivon että väsymys alkaa helpottaa, kun eskarin tavat tulevat tutuiksi, jännitys helpottaa ja elimistö tottuu uusiin aikatauluihin. Muuten voi olla mielenkiintoinen syksy edessä.
Väsymyksestä huolimatta lapsi oli joka aamu innokas lähtemään eskariin. Toisena aamuna hän ei ehtinyt saada kunnolla silmiä auki, kun hän jo ponkaisi innoissaan istumaan ja kiljaisi: "Minusta on ihana mennä eskariin! Onpa kiva päivä tulossa!"
Totesinkin Facebook-päivityksessäni sinä päivänä, että olisipa aikuisillakin sama asenne aamuisin. Osattaisiin iloita alkavasta päivästä ja nähtäisiin se mahdollisuutena. Erityisesti viikonlopun surullisten tapahtumien jälkeen (Barcelona ja Turku) on hyvä muistaa, että jokainen päivä on lahja. Myös ne tylsältä tuntuvat, arkiset päivät.
Miten teillä on mennyt eskarin aloitus?
Sophie <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti