Joinakin päivinä kaikki tuntuu tahmealta. Ensin olet nukkunut huonosti, heräillyt vähän väliä ja nähnyt karmeita painajaisia. Ehkä viikonlopun hautajaisreissun jälkimaininkeja, kuka tietää. Herättyäsi haluaisit vain kaivautua syvemmälle peiton alle ja pysyä siellä piilossa koko päivän ajan. Ehkä jopa monta päivää.
Yhden päivän vapaapäivälle on tehty miltei minuuttiaikataulu jo etukäteen. Hoida se ja se, tee se asia, laita ruokaa, ai niin mitäs tänään syödään?!, soita tärkeä puhelu, pese pyykkiä, viikkaa entiset pois telineeltä, siivotakin pitäisi kun kämppä näyttää olevan räjähtämispisteessä. Olet myöhässä tärkeästä tapaamisesta, ja tapaamisen aikana huomaat että paitasi rintamuksella on iso tahra hammastahnaa.
Jo aamusta fiilis on ihan maassa eikä intoa riitä mihinkään. Raahaudut vain tehtävästä toiseen ja toivot, että päivä olisi jo ohi. Stressimittari on ollut punaisella heti, kun sait silmät auki.
Lapsikin on kiukkuisella tuulella, ärisee ja huutaa kun yrität saada siivoamaan edes murto-osan leluistaan. Se on kuulemma äidin tehtävä, kun siivoaminen on niin rankkaa. Jep jep. Olen huomannut. Kissakin pääsee ulko-ovesta karkuun, kun yrität tasapainoilla ostoskassien kanssa sisälle ja olet juuri sanonut lapselle, että muista varoa kissaa.
Hetken mietit, pitäisikö purskahtaa itkuun. Helpottaisiko, jos vollottaisi oikein sydämensä kyllyydestä hetken aikaa? Entä jos heittäytyisi eteisen lattialle ja saisi oikein kunnon itkupotkuraivarit? Huokaisen syvään. Yritän matkia pilatesopettajani oppeja. Se kuulostaa ja tuntuu hassulta. Ärsytys muuttuu kurkussa nauruksi ja alan hihittää. Yhtäkkiä koko kiukkupäivä tuntuu typerältä.
Menen halaamaan tytärtäni ja yhdessä päätämme, että kiukkupäivästä tuleekin kiva päivä. Laitamme kivaa musiikkia soimaan, syömme yhdessä lounasta ja rauhoitumme. Yhtäkkiä huomaan, että ulkona paistaa aurinko. Istahdan hetkeksi sohvalle siemailemaan kahvikupillista ja ihailemaan olkkarin likaisista ikkunoista siivilöityvää auringonvaloa. Mietiskelen asioita elämässäni, jotka ovat hyvin ja joista olen kiitollinen. Keksin monta asiaa.
Kiukuttelu tuntuu äkkiä todella turhalta. Päätän suunnata energian positiivisiin asioihin. Jos vaikka alkuun lähtisin etsimään sitä kissaa.
Mitä sinä teet kiukkupäivänä? Mikä helpottaa oloa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti